Long covid -ryhmän konsensuslausuma
Long covid -ryhmän konsensuslausuma 31.12.2021 twiitteinä. Tweetit: Pirta Hotulainen 13.1.2022, tutkimusryhmän johtaja, solubiologian dosentti.
Ryhmän tehtävä: Seurata ja analysoida kansallisesti ja kansainvälisesti pitkäkestoista COVID-19 oireyhtymää koskevaa tietoa ja kokemusta sekä antaa tarvittaessa lausuntoja ja toimenpide-ehdotuksia päätöksenteon tueksi.
Kertyvä tutkimustieto edellyttää kansallista yhteensovittamista ja asiantuntijoiden yhteistä analyysiä, jotta asiaan pystytään reagoimaan ja tekemään toimenpiteitä oikeaan tietoon perustuen ja oikeasuhtaisesti.
= Ryhmän tuotoksia on tarkoitus käyttää poliittisessa päätöksenteossa
Lisään tähän, että minusta tämä ryhmä on edustanut tietoon perustuvaa päätöksentekoa parhaimmillaan. Ryhmä on työskennellyt itsenäisesti ja kaikki nyt julkaistu perustuu julkaistuun tietoon. Tieto on julkaistu sitä kaunistelematta vaikka kaikki tieto ei ole ”kivaa”.
Long covid -määritelmä
”Pitkäkestoinen COVID-19 (long covid) ilmenee yleensä 3kk kuluessa COVID-19 infektiosta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun SARS-CoV-2 infektion. Pitkäkestoisen COVID-19 oireet kestävät vähintään 2 kk, eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla.
Yleisiin oireisiin kuuluu erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivinen häiriö sekä myös monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita. Oireet voivat alkaa vasta akuutin COVID-19 taudin jälkeen tai jatkua siitä lähtien. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua ajan kuluessa. Lasten pitkäkestoinen covid voi edellyttää erilaista määritelmää.”
Esiintyvyysluvut vaihtelevat yksittäisten tutkimusten välillä suuresti, riippuen COVID-19 infektion vaikeusasteesta, sairaalahoidon, hengityskonehoidon ja tehohoidon tarpeesta, ikäryhmästä, oireiden kestosta ja lukumäärästä sekä niihin liittyvästä haitasta.
Vähiten oireita on lapsilla (1-2%) ja eniten oireilua on tehohoidetuilla potilailla (jopa 90%). Yleisesti, noin puolet kärsii yhdestä oireesta vielä 6 kk päästä ja 10-20% oireet haittaavat jokapäiväistä toimintaa yli 3 kk.
-> Pitkät oireet yleisiä, haittaavat oireet 10-20%
Esiintyvyyslukujen määrityksen ongelmat
- Pitkäkestoisen COVID-19:n määritelmien vaihtelu (mitkä oireet lasketaan).
- Eteneviä seurantatutkimuksia on vähän, lukuun ottamatta uusimpia meta-analyysejä.
- Tutkimuksia on tehty ja julkaistu keskellä pandemiaa, mutta nykytilanteessa tai seurannassa esiintyvyys voi muuttua.
- Tässä pitää huomioida, että esiintyvyyslukujen määritykseen tarvitaan noin 6 kk tartunnoista. Omicronin tapauksessa saamme ensimmäiset tulokset kesällä 2022.
- myös rokotteet vaikuttaa long covid-riskiin, tämän hetkinen arvio on, että rokotteet vähentää long covid riskin puoleen. Eli sitten 5-10% saisi elämää haittaavia oireita. Ja pitää muistaa, että rokotteet pienentävät myös tartuntariskiä.
- Verrokkiryhmät on hankalia keskellä pandemiaa. Mistä voi olla varma ettei verrokkiryhmän samalla lailla oireilevalla ole ollut COVID-19 infektiota?
- Useat tutkimukset on toteutettu kyselytutkimuksina, jolloin oireiset tod. näk. vastaa kyselyihin useammin kuin oireettomat.
Mediassa on pohdittu kyselytutkimusten arvoa. Pitää muistaa, että diagnoosikoodi long covidille tuli vasta hiljattain ja mm. yksi long covid ryhmän tehtävistä on tuoda tietoa long covidista lääkäreille, jotta he osaavat diagnosoida long covidin.
Eli ennen kuin long covid tunnetaan ja diagnosoidaan, rekisteridataa on hyvin vähän eikä se anna oikeaa kuvaa. Long covidille ei myöskään ole olemassa mitään laboratoriotestiä. Tällöin myös diagnoosi perustuu oirekuvaan (jota kyselytutkimuksissa kysytään).
- Julkaisut eivät yleensä kata oireettoman COVID-19 infektion sairastaneita.
- Tutkimusten kohderyhmä ja taustapopulaatio vaihtelevat: vain sairaalahoidetut, SARS-CoV-2-positiiviset tai koko väestö, joten esiintyvyydet eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Long covidin mekanismit ovat mielenkiintoinen aihe
Long covidin mekanismit ovat solubiologina minusta kaikkein mielenkiintoisin aihe 🙂 Sitä paitsi tautimekanismeja ymmärtämällä voimme löytää parempia hoitomuotoja. Pirta Hotulainen 13.1.2021
SARS-CoV-2 virus infektoi laajalti eri kudoksia johtaen suoraan kudostuhoon. Sekä suora virusinfektio että etenkin voimakas immuunipuolustusvaste voivat vaurioittaa kudoksia. Sekä viruksen hakeutuminen verisuonten seinämiin että immuunivaste vaurioittavat verisuonten seinämiä.
Verisuonten seinämien vario aiheuttaa verihyytymiä ja sekä kudosten hapenpuutetta. Keuhkojen, sydämen ja hermoston toimintaan liittyvä oireilu liittyy kyseisiin elinvaurioihin virusinfektion seurauksena.
Long Covid ja aivot
SARS-CoV-2 virus voi infektoida sekä hermosoluja että hermoston tukikudosta, joista viimeksi mainittu todennäköisesti selittää pääosan oireista. Usean neurologisen sairauden esiintyvyys kasvaa COVID-19 infektion jälkeen mutta syy tähän ei ole vielä selvä.
Jonkun verran on pohdittu sitä jääkö virus piiloon esimerkiksi hermosoluihin. Kirjallisuuden perusteella tätä ei voi täysin poissulkea mutta minusta tulokset ei myöskään täysin vakuuta. Tutkimuksia vaikeuttaa toki se, että elävän ihmisen aivoista ei voi etsiä elävää virusta.
Harvinaisia autovasta-aineita eli vasta-aineita elimistön omia rakenteita kohtaan todetaan useilla pitkäkestoista COVID-19 sairastavilla potilailla, ja autovasta-aineita esiintyy huomattavasti enemmän kuin muiden virusinfektioiden jälkeen.
Pitkäkestoisen COVID-19:n oireisiin kuuluu autonomisen hermoston säätelyhäiriö. Häiriötä välittävät autovasta-aineet, jolloin seuraa autonomisen hermoston keskusten tai ganglioiden tulehdustila, autonomisen hermon neuropatia tai sytokiinien vaikutus.
Solubiologisista mekanismeista erilaiset tulehdukset, eri solujen muuttunut toiminta sekä etenkin autoimmuunisairauteen viittaava autovasta-aineiden tuotanto ovat ilmeisesti pääosassa oireiden taustalla. Kudosten hidas palautuminen akuutin infektion jälkeen voi pitkittää oireita.
Useita tyypillisiä long covid oireita, kuten uupumus, epänormaali pulssin nousu kevyessä rasituksessa, ruuansulatuselimistön ja lämmönsäätelyn häiriöt, voi selittää autonomisen hermoston toiminnan häiriö.
Myös hiusverisuoniston muutokset ja yleisesti verisuonten seinämien tulehdus ja veren epänormaali hyytyminen tuntuu olevan yleistä.
Aivojen häiriöt vaikuttavat aivotyötä tekevien työkykyyn. Aivojen häiriöt ilmenevät muistin, oppimisen, keskittymisen, ajattelun, havaitsemisen, tarkkaavaisuuden ja ongelmanratkaisukyvyn heikentymisenä. Aivosumulla tarkoitetaan
keskittymisvaikeuksia ja tiedonkäsittelyn hitautta
Long covid ja lapset
Lapsilla on kuvattu pitkittynyttä väsymystä, hengenahdistusta, sydämen tykytystä, keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä, huimausta, lihasvoiman heikkoutta, univaikeuksia, nivelkipuja, hajuaistin menetystä, laihtumista ja kurkkukipua. Pitkittyneiden oireiden yleisyys on noin 1-2 %.
Lasten ja nuorten pitkittyneillä oireilla näyttää olevan aikuisia parempi ennuste eli nykyisten tutkimusten mukaan lapset useimmiten paranee 6 kuukauden seurannassa.
Long covid diagnoosi
Diagnostiikka: Toistaiseksi ei ole olemassa laboratoriotestiä, jolla long covid voitaisiin osoittaa. Long covid diagnoosiin ei tarvita positiivista PCR testiä akuutista vaiheesta.
Hoito ja kuntoutus: Monitekijäiseen sairauteen suositellaan moniammatillista lähestymistapaa.
Autonomisen häiriön hoidon kulmakiviä ovat harjoitteet, jotka edistävät hermoston rauhoittumista ja kuntoutumista. Pyritään estämään yleiskunnon huononeminen.
Fyysistä aktiviteettia lisätään yksilöllisesti ja asteittain ja asettaen tavoitteet toimintakyvyn mukaan, huolehditaan neste- ja suolatasapainosta, käytetään isometrisiä lihasharjoituksia, vältetään makuuasentoa, tarvittaessa kompressiovaatteita ja oireen mukaista lääkehoitoa.
Ja koko raportti löytyy täältä. Suosittelen lukemaan koko raportin, jos asia kiinnostaa tai hoidat long covid potilaita 🙂
Alkuperäinen Twitter-kirjoittaja: Pirta Hotulainen, tutkimusryhmän johtaja, solubiologian dosentti.
Ensimmäinen suomalainen raportti:
Pitkäkestoinen COVID-19 –
STM:n nimittämän asiantuntijaryhmän konsensuslausuma 31.12.2021: https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Pitkäkestoinen+COVID-19+-+konsensuslausuma+311221+-+luonnos+7.1.pdf/b28ede5f-d165-91b7-bcd0-8e6b3dc59249/Pitkäkestoinen+COVID-19+-+konsensuslausuma+311221+-+luonnos+7.1.pdf?t=1641544501766
STM-sivuilta:
Twitter-linkki, Pirta Hotulainen: https://twitter.com/pirtahotulainen/status/1481557088908238849?s=21
