Valtion rokotetutkimusosakeyhtiö on väärä tapa organisoida suomalainen rokotetutkimus

Kirjoitus julkaistiin alunperin 17.11.2020. Kirjoittajat Pauli Alin ja Riikka Kevo.

Viikon paras uutinen maailmalta lienee väliaikatieto Pfizer- ja Moderna -yhtiöiden koronarokotteiden toimivuudesta. Rokotetutkimus on muutenkin ajankohtainen teema, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kaavaileman valtion upouuden rokotetutkimusosakeyhtiön on hallituksen lakiesityksen mukaan tarkoitus ehtiä koronarokotteen kehittämiseen myös Suomessa (HE 224/2020 vp).

Suomen kannattaa tarjota osaamistaan pandemian ratkaisuun, mutta hallituksen esittämä rokotetutkimusyhtiö on väärä tapa siihen. Valtion rokotetutkimusosakeyhtiö on väärä tapa organisoida suomalainen rokotetutkimus.

Ensimmäinen ongelma on, että osakeyhtiö ei ratkaise suomalaisten rokotteista vastaavan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) eettisesti arveluttavana pidettyä järjestelyä, jossa samat henkilöt saattavat työskennellä sekä kansallisen rokoteohjelman että rokotetutkimuksen parissa. Järjestelyn purkaminen mainitaan hallituksen esityksessä keskeisenä syynä yhtiön perustamiseen, mutta esityksessä ei kerrota miksi tai miten uusi yhtiö ratkaisisi ongelman. Lakiesitys perustelee yhtiöittämisen etuja lähinnä sillä, että THL:n “maineikkaan rokotetutkimuksen” siirtäminen esimerkiksi yliopistoille ei vahvistaisi “tarkoituksenmukaisella tavalla kansallista rokotetutkimusta.” Tämä perustelu ei liity mitenkään lakiehdotuksen mainitsemaan eettiseen ongelmaan. Uusi laki ei siis tuottaisi haluttua lopputulosta, eettisesti kestävämpää rokotetutkimusta. 

Toinen ongelma on lakiesityksen omituinen pika-aikataulu: hallituksen alkuperäinen esitys on päivätty 31.8.2020 ja lain halutaan astuvan voimaan jo 1.1.2021. Lääke- ja rokotetutkimuksen keskeinen eettinen kansainvälinen periaate on avoin ja läpinäkyvä julkinen toiminta ja keskustelu. Lakiesityksen aikataulu – neljä kuukautta esityksestä lakiin ja yrityksen toiminnan aloittamiseen mahdollisesti jo 1.1.2021 – sotii räikeästi tätä periaatetta vastaan. Mikäli STM olisi käynyt aktiivista julkista, avointa ja kattavaa kansalaiskeskustelua uudesta yhtiöstä, tilanne saattaisi olla toinen. Mitään keskustelua ei kuitenkaan jostain syystä ole käyty. Avoimuuden puute on sekä tutkimusetiikan vastaista että kansanterveydellisesti ongelmallista. Yhteiskuntaluottamus perustuu avoimuudelle ja rehellisyydelle, ja pahimmillaan salailu juuri rokoteasioissa voi lisätä rokotevastaisuutta ja pitkittää koronapandemiaa. 

Kolmas ongelma liittyy kilpailulakiin. Hallituksen esityksen mukaan uuden yhtiön toiminta-ajatus on rokotetutkimuksen toteuttaminen “julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimipisteissä” sekä rekisteritutkimuksia suorittamalla. Kilpailulain mukaan valtionyhtiöiden on toimittava samoilla ehdoilla kuin muidenkin. Tästä seuraa se, että Suomessa toimiville yksityisille rokotetutkimusyrityksille tulisi sallia valtionyhtiötä vastaavat toimintaedellytykset, mukaan lukien pääsy julkisen terveydenhuollon toimipisteisiin ja suomalaisiin terveydenhuollon rekistereihin. Tämä on täysin kestämätön tilanne; on täysin eettisesti kestämätöntä päästää yksityisiä voittoa tekeviä rokotetutkimusyrityksiä käyttämään suomalaisen julkisen terveydenhuollon toimipisteitä ja tarkkoja potilasrekisterejä valtion organisaation tavoin. Juuri tätä uusi laki kuitenkin tarkoittaisi!

Näiden kolmen ongelman korjaamiseksi eduskunnan tulee ottaa aikalisä lakiesityksen suhteen. Esityksen seuraava kierros tulee aikanaan aloittaa avoimella julkisella kansalaiskeskustelulla, jolle tulee varata tarpeeksi aikaa. Nyt esitelty lakiesitys on syytä siirtää suoraan valtioneuvoston kanslian paperisilppuriin. 

Pauli Alin, VTM, TkT

Teknologiajohtamisen apulaisprofessori

Orem, USA

Riikka Kevo, TaM, kauppatieteen-yo

TalousVihreiden hallituksen jäsen

Turku, Suomi

Kirjoitus Valtion rokotetutkimusosakeyhtiö on väärä tapa organisoida suomalainen rokotetutkimus julkaistiin alunperin 17.11.2020 liittyen tuolloin vasta valmisteilla olleeseen Finvac Oy projektiin, jossa valtion rokoteosaaminen yksityistettiin kiireellä. Yksityistäminen tapahtui ilman julkista keskustelua, keskellä SARSCoV2-pandemiaa, eli maan pahinta kriisiä sotien jälkeen. Lähetimme kirjoituksemme jokaiselle istuvalle kansanedustajalle ja ministerille ennen ratkaisevia äänestyksiä. Sillä ei ollut kuitenkaan vaikutusta. Yksikään kansanedustaja tai ministeri ei ottanut meihin yhteyttä, ja hankesuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti korjaamattomana.

Riikka Kevo

Helsinki 13.1.2022

Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen (julkaistu 17.11.2020) https://riikkakevo.com/?p=561

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.